Day 234

Löysin melkein kahdeksan kuukauden jälkeen kampaamon missä uskalsin värjätä hiukset (ja kulmat), täällä on kampaamoja joka ikisessä nurkassa - leikkaus ja värjäämine täällä on tosi edullista.. Paitsi tietysti siinä paikassa minne menin heheh.. Mutta asiaa muuttaa se, että sen kyseisen kampaamon seinältä löyty kuva Tarja Halosesta hymyilemässä saman naisen kanssa kuka laitto mun hiuksia.. mitääääääh?

Kuulema Olymppialaisten aikana suomiporukka oli tullut siihen kyseiseen paikkaan, mikäli oikein ymmärsin. Kiinalaisten englantia on usein tosi vaikee tajuta, mut suurin osa ei puhu ollenkaan. Ihmiset ketkä osaa puhua englantia puhuu mielummin englantiä kokoajan, ne on tosi ylpeitä siitä. :) niinkun me  ulkomaalaiset ketkä yritetään puhua kiinaa. Joskus ihmiset ymmärtää ihan kaiken mitä mä sanon ja kehuu mut maasta taivaaseen, joskus taas joku heppu  seisoo ja tuijottaa ihmetellen mitä mä yritän sanoa. 

Day 224

Back from Hainan!

Takas arkeen - kouluun, salille.. 

Meidän kuukauden loma loppu. Lomallaaa käytiin Shanghaissa ja Hainanissa. Siinä välissä oltiin Pekingissä viettämässä kiinalaista uuttavuotta - viikon verran PUM BOM BAM raketteja. Not sure if chinese new year or North Korea attacking.

Kuukaudessa on ehtiny lihoa ja ruskettua, sekä unohtamaan paljon kiinalaisiamerkkejä. Tätä kieltä pitää kokoajan ylläpitää tai unohtaa kaiken. Oon kyl saanu otettuu kiiinni aika hyvin nyt parissa päivässä ja opiskelen ensviikon kokeeseen erittäin ahkerasti ;;) I'm such a good girl

Hainan oli tosi makee - kunnon tropiikkiunelma. Paikka oli tosin tupaten täynnä venäläisiä, joten meille aina koitettiin puhua venäjää ja antaa ruokalistat venäjäks. Tarjoiliat vähän ihmetteli kun sanottiin kiinaks, ettei me olla venäläisiä voitteko antaa toisen menuuuun. Hainan on enemmän vain turisteille, niin jengi ei oo tottunut siihen että valkoiset misut tilaa safkan pekingin akstentilla. Pekingissä paikalliset on tottunut ulkomaalaisiin opiskelioihin.

Laskettiin Emman kanssa, että meillä on noin kolme kuukautta jäljellä ennen kotiin paluuta. Se kuulostaa kauheelta. Tottakai mä haluun tulla moikkaa kavereita ja näkee perhettä, mutta enmmän toivoisin et voisin tulla takasin kesälomaks ja sitten palata Pekingiin. Nimittäin 10 päivää Hainanissa sai mut jo ikävöimään kotiin (Pekingiin). Suomessa on hyvät puolensa: perhe, ystävät, ruiseleipä ja Presidentin Tummapaahto - mutta ei Helsinkiä (sipoo, moi) voi verrata tähän paikkaan. Täällä kun meenee ulos ja tapaa uusia ihmisä, niin  tutustuu tosi helposti. Kaikki on kaukana kotoolta ja tullut tänne ja ja ja on vaan niin helppoa: ''Hi! .. so where are you from? Really?? Yeah jag kan prata svenska'' -> tuntuu että suurin osa ihmisitä ketä tapaan on ruotslaisia tai saksalaisia (me gusta)

Oon jo saanu paljon kommenttia kuinka mun suomenkielentaito rapistuu, en muutenkaan oo koskaan ollut mikään sijamuotojen ystävä. Vaikka mulla on täällä muutama suomalaista tuttua, mut yleensä ollaan isommassa porukassa niin keskustellaan kuitenkin englanniksi. Voi mennä viikkoja ilman suomenkieltä. AS YOU CAN SEEEE...

Day 200

Moikka! Tulin pari päivää sitten Shanghaista viettämästä synttäreitä ja nyt lomailen seuraavat kolme viikkoa :) 9. päivä on kiinalainen uusivuosi ja sitä suunnittelen viettäväni hostperheen kanssa, jeij. 15. päivä lähen Hainaniin, China's Hawaii, ottaa brunaa. 

Sunnuntaina, eli päivää ennenkun lähdettiin Shanghaihin ja mun viimeinen ilta alaikäisenän, Emma soitti, että mun pitäis illalla ottaa taxi sen luokse ja otettais aamulla taxi yhdessä lentokentälle. No mun piti kuulema tulla tositosi myöhään, se ei ollu ongelma, Emma nimittäin asuuu vaan parin kilsan päässä. Kaksyt vaille kaksitoista yöllä otin taxin. 

Emman summerissa on jotain vikaa, niin Emma heitti avaimen keittiön ikkunasta. Talossa ei myöskään ole hissiä, eli mun piti kävellä neljänteen kerrokseen. Kun mä astuin rappukäytävään aloin kuulla pianon pimputusta. Yläpuolelta kuulu ruotsalaisen synttärilaulun soittamista (Ja, må hon leva!) Ajattelin vaa ''mitä mitä tapahtuu''

Kun tulin neljänteen kerrokseen Emman ovi oli auki ja koko huone (ruokailu/olohuone) oli täynnä valkosia ja vaaleanpunasia ilmapalloja ja keittiön pöydällä oli ISO pinkki::lahjapaketti!! Emma istu olohuoneessa soittamassa pianoa. Mä olin ihan hysteerinen ja tosi tosi onnellinen, sukelsin ilmapallojen sekaan.. Myöhemmin avasin paketin ja siellä oli mulle ikioma HOTPOT!

Mä rakastan hotpottia. Se on kiinassa ja varmasti pitäis löytyä muualta maailmasta, mutta täällä tosi yleinen ruoka.. taino ainakin mulle. Pöydälle siis laitetaan kattilaan kiuhumaan seos(?) jossa on vettä, mausteita öljyä jne jne. Sitten siinä kiehuvassa vedessä dipataan lihat, kasvikset ja kaikkea muuta kypsiksi ja syödään Sesame Pasten kera. 

Olin tyyliin ensimmäisen kuukauden aikana ulissu siitä etten saa Ainon tekemää suklaabanaanikakkua mun synttäreinä.. NOH, Emma oli facebookin kautta kysynyt mun isiltä ja mun Ainolta mun lempikakun reseptiä ja tehnyt mulle kakun!! Kakun päällä luki kiinaksi Mä Rakastan Sua. <3

Tack Gulle, jag älskar dig och hade aldrig överlevt i Peking utan dig <3 

Maanantaina, mun synttäripäivänä, lennettiin Shanghaihin. Minä, Emma, Cynthia, Paola, Pamela, Christian, Sunny, Sofia, Sofia ja tavattiin Ben myöhemmin Shanghain lentokentällä. 

Shanghaissa oli melkein 20 astetta ja oli tosi nätti ilma muutenkin. Shoppailtiin, kierreltiin eri ravintoloissa ja nähtiin toistamiseen perusnähtävyydet. 

Annika (moi Anki) järkkäs mulle sokkotreffit Keravalaisen Annikan kanssa (moi Annika), joka oli muuttanut Shanghaihin perheensä kanssa kuukaus sitten :) käytiin Emman ja Annikan kanssa pari kertaa syömässä ja toivotettiin Annika tervetulleeks Pekingiiin, näytetään tytsylle realCHinaaa.

Shanghai on Pekgingiin verrattuna tosi kansainvälinen ja moderni. Oon tähän asti ollu tosi surullinen siitä etten oo saanut asua Shanghaissa, mutta tää matka sinne todisti mulle, että on tosi hyvä asua Pekingissä. Vaikka Shanghain valot ja kaupungin vilske on super makeeta, niin se on parempi turistille kuin opiskelijalle. Kaikki ihmiset keitä tavattiin Shanghaissa oli siellä duunissa (exept Annika), toisinkun Peking on täynnä opiskelijoita. JA vaikka monet matkustaa Pekingiin ja miettii, että miten Peking voi olla tällänen maalaiskylä (yeah right 20milj. asukasta), niin Peking on mun koti ja jos tuntee oikeet ihmiset ja paikat: tää on paras paikka olla. 

crazy loook

Meidän ikkunaton hotellihuone ;) 

Käytiin Emman kanssa maailman korkeimmassa ravintolassa!! 91. kerros, whats up

Snubbe hoitaa

Shanghai -matkan jälkeen Christian muutti toiseen kaupunkiin :( snyyf

heheheh, Kiinassa mäkistä voi tilata kotiin ja safka tuodaan skootterilla, satoi tai paistoi..